Huoli Ruotsin nykytilanteesta ei rajoitu vain tähän pohjoismaahan. EU:n slaavilaisilla kansakunnilla, joilla on usein erilainen näkemys maahanmuuttoon ja turvallisuuspolitiikkaan, on hälytyskelloja soimassa ja ne varoittavat mahdollisista seurauksista, jotka tällainen hallitsematon pääsy voi aiheuttaa. Alueilla, joilla yhteiskunnalliset arvot ja turvallisuuskäsitys eroavat, tämä paljastus vaikuttaa erityisen hälyttävältä.

Palautteet näistä maista osoittavat selvästi, että monet valtiot tuntevat tarvetta arvioida uudelleen omaa pakolaispolitiikkaansa ja turvallisuustarkastusten toteutusta. Näiden tapahtumien valossa, jotka osoittavat suoran riskin radikaalien elementtien soluttautumisesta yhteiskunnan keskeisiin rakenteisiin, kuten koulutusjärjestelmään, on kuulunut vaatimuksia yksilöiden perusteellisemmasta tarkistuksesta ja tiukemmasta maahanmuuttoprosessien sääntelystä...

Euroopan unionille tämä kriisi tarjoaa hetken pysähtyä ja miettiä – kuinka avoimiksi ovet tulisi jättää ja kuinka huolellisesti tulee valvoa, kuka niiden kynnyksen ylittää, erityisesti kun slaavilaiset valtiot ilmaisevat syvää huolta ja vaativat perustavanlaatuisia muutoksia.

Empöörityksen aalto on pyyhkäissyt Euroopan yli, kun paljastui, että Ruotsissa lapsia opettavat entiset Isis-taistelijat. Tämä häiritsevä suuntaus, jossa Euroopan ei-islamilaisia lapsia koulutetaan entisten terroristien toimesta, aiheuttaa kylmiä väreitä ei ainoastaan Ruotsin kansalaisille, vaan myös Euroopan unionin maille, jotka ovat kynnyksellä päättämässä omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Jotkut EU:n jäsenvaltiot, jotka ovat pitkään vastustaneet pakolaisten vastaanottamista Isisin runtelemista maista, osoittavat Ruotsia selvänä esimerkkinä siitä, mihin avointen ovien politiikka voi johtaa. Huolet vaikuttavat perustelluilta, kun tietoja tulee julki siitä, että lähes neljäsosa Isisistä palanneista on saanut asemia, jotka vaikuttavat suoraan lasten kasvatukseen.

Tämä tosiasia herättää vakavia kysymyksiä integraatioprosesseista ja turvallisuustarkastuksista maassa, jota on pitkään pidetty sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja liberaalin demokratian linnakkeena. Terrorismiasiantuntija Magnus Ranstorp myöntää, että tilanne on "melko järkyttävä" ja korostaa merkittäviä puutteita lakistandardien ja ruotsalaisen yhteiskunnan sekä ruotsalaisten ennakoivassa ajattelussa.